New computational methods for efficient utilisation of public data

201

Förslag till planen om hanteringsåtgärder av invasiva främmande arter

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Osa vieraslajeista aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle sekä tuotantotappioita maa- ja metsätaloudelle, heikentää alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja alentaa kiinteistöjen arvoa. Näiden haittojen vuoksi haitallisten vieraslajien leviämistä ja runsastumista pyritään estämään. EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet (EU-HAVI) -hankkeessa selvitettiin EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvien 37 lajin esiintymistä Suomessa ja koottiin suositukset siitä, mihin toimenpiteisiin lajien osalta pitäisi ryhtyä. Lisäksi arvioitiin etenkin luetteloon kuuluvien lemmikkieläinten sekä puutarha- ja akvaariokasvien potentiaalista riskiä levitä Suomen luontoon. Vieraslajien hallintatoimenpidesuosituksissa pyrittiin kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset muodostavat ehdotuksen vieraslajilain 9 pykälässä mainitulle vieraslajien hallintatoimenpiteitä koskevalle suunnitelmalle ja EU:n vieraslajiasetuksen artiklan 19 hallintatoimenpiteille. Lajien levinneisyyden, leviämisriskin ja tarvittavien ensisijaisten hallintatoimenpiteiden perusteella lajit jaettiin neljään ryhmään: 1) Vakiintuneet lajit – välittömät torjuntatoimenpiteet, 2) Suomessa tavatut akvaariolajit ja lemmikit – valistus maahantuontikiellosta, lisäämiskiellosta ja ympäristöön päästämiskiellosta, 3) Suomessa satunnaisesti tavatut / Suomessa potentiaalisesti menestyvät ei-tavatut lajit – yksilöiden poistaminen tavattaessa, 4) Alhaisen leviämisriskin lajit – levinneisyyden seuranta. Ensimmäiseen ryhmään kuuluville lajeille (jättiputket, keltamajavankaali ja täplärapu) on esitetty tarkemmat tiedot levinneisyydestä sekä lajikohtaiset priorisoidut hallintatoimenpiteet. Tiedotus ja valistus riskeistä, haitallisia vieraslajeja koskevista rajoituksista ja niiden perusteluista on tärkein yleinen vieraslajien hallintatoimenpide.201

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Osa vieraslajeista aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle sekä tuotantotappioita maa- ja metsätaloudelle, heikentää alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja alentaa kiinteistöjen arvoa. Näiden haittojen vuoksi haitallisten vieraslajien leviämistä ja runsastumista pyritään estämään. EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet (EU-HAVI) -hankkeessa selvitettiin EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvien 37 lajin esiintymistä Suomessa ja koottiin suositukset siitä, mihin toimenpiteisiin lajien osalta pitäisi ryhtyä. Lisäksi arvioitiin etenkin luetteloon kuuluvien lemmikkieläinten sekä puutarha- ja akvaariokasvien potentiaalista riskiä levitä Suomen luontoon. Vieraslajien hallintatoimenpidesuosituksissa pyrittiin kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset muodostavat ehdotuksen vieraslajilain 9 pykälässä mainitulle vieraslajien hallintatoimenpiteitä koskevalle suunnitelmalle ja EU:n vieraslajiasetuksen artiklan 19 hallintatoimenpiteille. Lajien levinneisyyden, leviämisriskin ja tarvittavien ensisijaisten hallintatoimenpiteiden perusteella lajit jaettiin neljään ryhmään: 1) Vakiintuneet lajit – välittömät torjuntatoimenpiteet, 2) Suomessa tavatut akvaariolajit ja lemmikit – valistus maahantuontikiellosta, lisäämiskiellosta ja ympäristöön päästämiskiellosta, 3) Suomessa satunnaisesti tavatut / Suomessa potentiaalisesti menestyvät ei-tavatut lajit – yksilöiden poistaminen tavattaessa, 4) Alhaisen leviämisriskin lajit – levinneisyyden seuranta. Ensimmäiseen ryhmään kuuluville lajeille (jättiputket, keltamajavankaali ja täplärapu) on esitetty tarkemmat tiedot levinneisyydestä sekä lajikohtaiset priorisoidut hallintatoimenpiteet. Tiedotus ja valistus riskeistä, haitallisia vieraslajeja koskevista rajoituksista ja niiden perusteluista on tärkein yleinen vieraslajien hallintatoimenpid

Ikäihmisten mielipiteet Perusturvakuntayhtymä Akselin senioreille tarkoitetuista palveluista

Opinnäytetyössä kartoitettiin ikäihmisten mielipiteitä Perusturvakuntayhtymä Akselin tarjoamista palveluista ja niiden kehittämistarpeista, jotta kotona asuminen olisi mahdollista yhä pidempään. Perusturvakuntayhtymä Akseli on peruspalveluja tuottava kolmen kunnan (Masku, Nousiainen, Mynämäki) yhteistoiminta-alue. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa hyödynnettävää tietoa Terve AKSELIN projektiryhmälle palvelujen kehittämiseksi Perusturvakuntayhtymä Akselin alueella. Terve AKSELI on kolmen kunnan ja Turun ammatti-korkeakoulun Terveysala-tulosalueen välinen kaksivuotinen kehittämishanke. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Perusturvakuntayhtymä Akselin alueen ikäihmisten, Terve AKSELIN projektiryhmän ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistokeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Kohderyhmä valikoitui haastatteluun Perusturvakuntayhtymä Akselin yhteyshenkilöiden ja projektiryhmän kautta. Yksilöhaastattelu toteutettiin haastateltavien kotona touko-, kesäkuun aikana 2011, Maskussa, Nousiaisissa, Mynämäessä, Mietoisissa ja Askaisissa. Haastateltavat olivat iältään 73- 86-vuotiaita ikäihmisiä. Puolet haastateltavista asui maaseudulla ja puolet kirkonkylässä. Haastatteluun osallistui viisi naista ja viisi miestä. Tämän opinnäytetyön tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällön analyysilla. Haastattelussa kävi ilmi, etteivät ikäihmiset tunne oman kuntansa tarjoamia ikääntyneiden palveluita. Kotihoidon palveluiden piiriin ei kuulunut kukaan haastatelluista. Palveluiden maksullisuus nousi monesti esille, yritettiin pärjätä itse mahdollisimman pitkään sekä naapureiden ja sukulaisten avulla. Kulkeminen palveluiden lähelle koettiin ongelmalliseksi. Kuljetuspalveluiden saatavuus vaihteli asuinpaikan ja kunnan mukaan. Seniorineuvola oli käsitteenä vieras, mutta se herätti mielenkiintoa ja odotuksia tulevasta palvelusta. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä ikäihmisten palveluita ja seniorineuvolaa Perusturvakuntayhtymä Akselin alueella.The study surveyed older peoples´ opinions and development needs of services, covered by the Federation of Municipalities Akseli. The aim is that it would be possible to live at home longer. The Federation of Municipalities Akseli is the co-operation district between Masku, Nousiainen and Mynämäki. The aim of the thesis is, to provide useful information for the project team of the Health AKSELI to improve their services in the area of the Federation of Municipalities Akseli. The thesis was carried out in collaboration with a range of older people within the region of the Federation of Municipalities Akseli, with the project team of the Health AKSELI and Turku University of Applied Sciences. This thesis used qualitative research methods. The material was collected by theme interviews. The target group for interviews was selected through liaison officers and through the project team of the Federation of Municipalities Akseli. Individual interviews were taking place at home of interviewees person in Masku, Nousiainen, Mynämäki, Mietoinen and Askainen during May and June 2011. The interviewees ranged in age from 73-86 years. Five men and five women were taking part of the interview study. The one half of the interviewees lived in the country and the other half in the village. This thesis research data was analyzed by inductive content analy-sis. The interviews was revealed, that older people do not know their own municipality provided services for the elderly. The interviewees have no use for the home-care system. The charges for services were often the reason, why they were trying to survive as long as possible with the neighbourly help and with the relatives. The problem was considered, how to get close to the services. Availability of the transport services were ranging from the place of residence, and according to the municipality. The concept of the senior health clinic was strange, but many of the interviewees became interested onto the issue and they are expecting the senior health clinic services. It is possible to take advance of the results of the thesis in planning and developing older people`s services and the senior health clinic

Kohti parempaa palvelua

Opinnäytetyö oli kehittämistyö. Tavoitteena oli kehittää toimintamalli, minkä avulla käyttöaste saadaan nostettua organisaation määrittämälle tavoitetasolle. Keskeisenä tavoit-teena oli asiakasymmärryksen syventäminen. Opinnäytetyö tehtiin Mikeva Oy:n toimeksiannosta. Mikeva Oy on valtakunnallinen yritys, joka tuottaa sosiaalialan kuntoutus-, asumis-, ja tukipalveluita. Mikevan palvelut on suunnattu mielenterveys- ja päihdeasiakkaille, kehitysvammaisille ja vanhuksille. Kehittämistyö toteutettiin kunta-asiakkaiden teemahaastattelujen, sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Näistä saatujen vastausten perusteella Kanavakodin henkilökunta lähti kehittämään toimintaa asiakas- ja asukaslähtöisemmäksi Learning Cafe-menetelmän avulla. Learning Cafeen tuotokset esitettiin kunta-asiakkaille syksyllä 2015 koulutus- ja markkinointitilaisuudessa. Toimenpiteitä lähdettiin toteuttamaan heti kehittämisiltapäivän jälkeen. Vertailtaessa vuosien 2014 ja 2016 asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia, kokonaistyytyväisyys oli selvästi lisääntynyt. Kanavakodin käyttöasteessa tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin v. 2016 ajalta. Käyttöasteessa ei tapahtunut muutoksia. Tarkasteltavana ajanjaksona Kanavakodille tuli yhdeksän uutta asukasta. Samana ajanjaksona kuusi asukasta muutti suunnitellusti pois. Hoidon keskeytti kolme henkilöä. Kehittämistyön tuloksena ei syntynyt varsinaista uutta toimintamallia. Asiakastyytyväisyyskyselyjen vastausten perusteella vahvistui käsitys siitä, että palvelumuotoilu syven-tää asiakasymmärrystä. Jatkossa palvelukodin tulee panostaa enenevästi hoidon keskeyttämisvaarassa olevien asukkaiden motivointiin ja hoitoon sitouttamiseen. Keskeyt-täneiden osuuden vähenemisellä saadaan käyttöastetta nostettua.This thesis was a development project. The aim was to create a standard working procedure that would increase utilization rate to the level defined by the assignor organization. The essential objective was to deepen client understanding. The thesis was assigned by Mikeva Oy, a national company providing social rehabilitation, residential and support services targeted at customers with mental disorders, substance abuse and seniors. This development project was implemented by using theme interviews and client satisfaction surveys. Based on the responses, the staff of Kanavakoti began to develop their operations towards a client- and resident-oriented approach by using the Learning Café method. The output of the Learning Café experience was presented to the municipal clients in Mikeva’s training and marketing event in the autumn of 2015. Actions were taken immediately after the development afternoon. When comparing the client satisfaction surveys between 2014 and 2016, there was a major increase in satisfaction. The utilization rate of Kanavakoti was reviewed regarding the year 2016. There was no change in the rate. There were nine new residents during the examined period, six moved out as planned, and three discontinued their care. No actual new working model was created as a result of this project. The results of the client satisfaction surveys confirmed the notion that service customization deepened client understanding. In the future, the service home should invest increasingly in the motivation and commitment of the clients in risk of discontinuing their care. The utiliza-tion rate will increase by minimizing the number of discontinuations

Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen -psykoedukaatio työvälineenä

Kuntouttavan ryhmätoiminnan kehittäminen -psykoedukaatio työvälineenä on toiminnallinen opinnäytetyö. Se tilajana toimi Mikeva Oy. Tarkoituksena oli kehittää Kanavakodin ryhmätoimintaa kuntoutuksen ja laadun näkökulmasta. Opinnäytetyössä tutkittiin, toimiiko psykologian tohtori Kati Aho-Mustosen (2009) kehittämä skitsofreniapotilaan psykoedukatiivisen mallin mukainen ryhmätoiminta Kanavakodissa. Skitsofreniaa sairastavan kuntoutujan psykoedukaatio toteutettiin kahdeksan kerran suljettuna ryhmänä. Siihen osallistui neljä kuntoutujaa. Ohjaajina toimi Kanavakodin ohjaaja, sekä vastaava ohjaaja. Kuntoutujien arviot ryhmästä olivat kolmen kuntoutujan arvion mukaan kannustavia, heistä kaksi koki suoranaisesti hyötyneen ryhmästä. Yksi kuntoutuja ei kokenut saaneensa ryhmästä mitään hyötyä, eikä haittaa. Ohjaajien näkökulmasta ryhmä näyttäytyi kuntoutuksessa positiivisena. Jopa kuntoutuja, joka ei omasta mielestä saanut mitään hyötyä ryhmästä, palasi yksilökeskusteluissa ryhmän aiheisiin. Ohjaajien arvion mukaan psykoedukaatio on Kanavakodissa toimiva työväline. Tavoitteena on tulevaisuudessa rakentaa psykoedukaatio ongelmapelaajille, sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiville. Psykoedukaatio on erittäin toimiva työväline myös muihin Mikeva Oy:n yksiköihin. Sen hyödynnettävyys perustuu selkeään kurssirunkoon sekä muuteltavuuteen juuri siihen yksikköön, missä toimitaan.This thesis was a functional thesis and it was assigned by Mikeva Ltd. The purpose was to develop the Kanavakoti group activities from the perspective of rehabilitation and quality. The thesis investigated whether the psycho-educational schizophrenia patients’ group activity model developed by Kati Aho-Mustonen, PhD in Psychology, in 2009 could be applied to Kanavakoti. The psycho-education of schizophrenic rehabilitees was carried out eight times in a closed group. It was attended by four rehabilitees. The instructors were the supervisor of Kanavakoti and the supervisor in charge. Three rehabilitees saw this model as motivational, and two of them stated that they had greatly benefitted from the group activities. One rehabilitee estimated that he had neither benefitted nor suffered from the group activities. The supervisors’ views of the group were positive. Even the rehabilitee, who had not seen the group beneficial, returned to the group topics while having individual discussions. According to the supervisors, psycho-education was a functional tool for Kanavakoti. The purpose in the future is to use psycho-education with people who have bipolar disorders as well as with obsessive gamblers. Psycho-education is a very effective tool also for the other units of Mikeva. The usability of psychoeducation is based on a clear course content. It can also be modified for the particular unit where the activities will be held

Elämä Haltuun : Nuorten mielenterveyskuntoutujien elämänhallintaa tukevat www-sivut

Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää nuoren mielenterveyskuntoutujan elämänhallintaa www-sivujen ohjeistusten avulla. Lähdemateriaalin pohjalta on ilmennyt tarvetta nuoren mielenterveyskuntoutujan elämänhallinnan tukemiseen terveellisen päivärytmin kautta. Terveellisen päivärytmin avulla pyritään nuorten mielenterveyskuntoutujien voimaannuttamiseen ja oman autonomian lisäämiseen. Toteutustavaksi valittiin www-sivut (Internet-sivut). Vaikka nuorista mielenterveyskuntotutujista on löydettävissä paljon kirjallista materiaalia, kattavaa sähköisessä muodossa olevaa materiaalia ei Keski-Suomen Sairaanhoitopiirillä ole. Opinnäytetyössä pyritään tukemaan nuorten elämänhallintaa luomalla helposti omaksuttavaa aineistoa. Internet-sivujen tavoitteena on lisätä nuoren mielenterveyskuntoutujan elämänhallintaa osatavoitteiden avulla, joita ovat sosiaalinen tukeminen, päivärytmin muodostuminen ja aktiivisuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tuoda nuorille mielenterveyskuntoutujille tietoa näistä asioista. Opinnäytetyössä nuoren mielenterveyskuntoutujan elämänhallinta pitää sisällään niitä taitoja, joilla he itse voivat ylläpitää terveyttään, sosiaalisia suhteitaan sekä huolehtimaan muista elämisen resursseistaan. Tulevaisuudessa opinnäytetyön tuloksena syntynyttä Internet-sivustoa voisi muokata ja parannella, esimerkiksi lisäämällä linkitettyjen sivustojen määrää sekä sisältöä. Sivustoa voidaan täydentää muokkaamalla sisältöä eri kohderyhmille sopivaksi, esimerkiksi muokkaamalla sivuston vastaamaan hoitotyöntekijöiden tarpeita. Sivuston toimivuutta ja vaikuttavuutta voidaan testata, jotta niiden todellinen arvo nuorten mielenterveyskuntoutujien voimaannuttamisessa pystyttäisiin todentamaan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi haastattelemalla kohderyhmään kuuluvia mielenterveyskuntoutujia, jotka ovat sivustoa käyttäneet. Internet-sivusto kokonaisuudessaan löytyy liitteenä olevalta CD-Romilta. Sivuston käyttöoikeudet annetaan Keski- Suomen Sairaanhoitopiirille.The goal of the thesis was to improve the life management of a young psychiatric rehabilitee by the directions of websites. Based on the source material, there has arosen a need for the supporting of the life management of a young rehabilitee by the means of a healthy day rhythm. With the help of a healthy day rhythm the aim is to try to empower the young rehabilitees and increase their own autonomy. The selected way of implementation was www-sites (websites). Even though there exists a lot of written material about the young psychiatric rehabilitees, an exhaustive material in electric form isn't available in the Central Finland's Health Care District. In the thesis the aim is to support the life management of the youth by creating material that can be easily adopted. The goal of the websites is to increase the life management of a young rehabilitee by partial objectives, which are social supporting, the forming of the day rhythm and the increase of activity. In addition the goal is to bring information to the young psychiatric rehabilitees from these facts. In the thesis, the life management of a young rehabilitee includes the skills that they themselves can utilize in order to maintain their health, their social relationships and to take care of their other resources of living. In the future, the website that was created as the result of the thesis could be altered and improved, for instance by increasing the amount of links and content. The website can be complemented by changing the content to fit different kinds of target groups, for example by altering the website to correspond for the needs of the nursing employees. The functionality and effectiveness of the website can be tested, so the real value of the website in the empowernment of the young psychiatric rehabilitees could be verified. This can be implemented, for instance, by interviewing the psychiatric rehabilitees that belong to the target group, who have utilized the website. The complete website is available in the included CD. The access rights of the website are delivered to the Central Finland's Health Care District.CD-rom, sis. www-sivu